Pieni suomalainen suunnistajajoukko lähti pakkasia pakoon ja osallistui Turkin Antalyassa järjestettyyn O-festiin. Lensimme Istanbulin välilaskun kautta Antalyaan. Kentällä meitä oli vastassa iloinen ja ystävällinen Veysel Guler, hän oli ystävineen järjestänyt meille hienon suunnistusviikon. Varsinaiseksi ”aarteeksi” osoittautui Yusuf-autonkuljettajamme, hän tarjosi meille täydellisen kuljetus ja huoltopalvelun. Jokaisen harjoituksen ja kilpailun jälkeen Yusufin auton takaosassa odotti vastapuristettu appelsiinimehu. Lisäksi harjoitusten ajomatkat käytettiin Antalyan kaupunkiin ja nähtävyyksiin tutustumiseen, joten Antalyan kaupunki tuli nähdyksi monelta kulmalta. Suunnistusviikkomme kuului 4-harjoitusta Veysel Gulerin hyvin suunnittelemilla radoilla mielenkiintoisissa ja erilaisissa maastoissa. Kartat olivat myös korkealaatuisia, osa Esa Huttusen tekemiä.
Kokonaisuutena harjoitusten ja kilpailujen järjestelyt toimivat erinomaisesti, vaikka järjestäjiä näytti olevan pieni aktiivien joukko. Toisaalta osanottajien määrä ei ollut suuren suuri. Paikallisissa kouluissa oli samaan aikaan talviloma, joten suuri joukko lapsia ja nuoria osallistui meidän kanssa sekä harjoituksiin että itse kilpailuun. Muuten kansainvälinen edustus taisi olla meidän suomalaisten varassa lukuun ottamatta Novikovin veljeksiä ja muutamaa muuta Venäjältä.
Suunnistusviikkoon sisältyi myös tuhti annos paikallisia nähtävyyksiä - kiitos siis mainion kuljettajan - Termossosin ja Pergen muinaiskaupungit, Aspendosin antiikin ajan teatteri, joka oli kivestä tehty ja veti 15 000 katsojaa – mahtava laitos sekä puistomaiset vesiputoukset ja laajalti Antalya tuli nähtyä. Sää suosi viikkoa, vaikka alkuun pilvisyys ja pohjoisesta puhaltava kolea tuuli vaativatkin lähes talvista pukeutumista. Sää kuitenkin parani loppua kohden ja lauantaina viimeisenä päivänä olikin niin aurinkoista ja lämmintä, että Välimeressä tarkeni pulahtaa.
Suunnistusviikko oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja tyytyväisiä taisi olla koko meidän joukkomme, ainakin Helena Luoma!